maanantai 15. tammikuuta 2018

Ruuan laadusta ja taiteen tekemisestä

Savonlinnassa ja kai laajemmin Itä-Suomessa harrastetaan aiteita ja niille on hyvät mahdollisuudet, joskin taas elämäntavat ovat huonommat, elämänviisautta vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla. Savonlinnassa kesäisten oopperajuhlien suuren näyttävän hienon syvällisen taiteen mallin mukaan ja niin kuin Retretin hienoimmat maalaukset Punkaharjulla tapasivat olla, osin uskonnon, mökkeilyn hienouden ja matkailun viehätyksen tapaan, kun tehdän taidetta, yritetään, opetellaan, harrastetaan, ollaan hyvä taiteen alan ammattilainen, niin pyritään hienoon suureen syvälliseen taiteenseen, monella tapaa hienoon ja hyvälaatuiseen, kuin Edefeltin maalaukset tai elämänviisas sävellys. Ja silloin ruuankin on oltava erilaista, edes vähän parempaa, esim. sinisen maidon sijasta punaista maitoa. Ja ihan vain jonkin ruokalaruuan sijasta jotakin kenties mökkeilyhenkisen hienoa kuten vaikka marjoja tai savukalaa, tms, vähän oopperan suunnalta, paljon mökkeilyn, luonnon upeuden, uskonnonkin avulla parempaan yrittämisen, vanhan ihmisen viisaudella ja kokemuksella, elämän aikana kerätyillä taidoilla, maailman ja jälkipolvien kannalta tähdellistä tehden. Tältä suunnalta on mm ruuanlaitto-ohjeeni http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/04/ruuanlaitosta.html .

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Tiesta itseilmaisuun

Kun nuori aikuinen opettelee uusia asioita eika hanella ole niista kokemusta ennestaan, han matkii mallista ja jotenkin keinotekoisesti kopioi sen, mika opetuksen aiheena on. Sitten han oppii tekemaan sen omalla tavallaan. Myohemmin han oppii tekemaan valintoja useampien vaihtoehtojen valilla ja valitsemaan niista parhaimmat. Sitten vasta hanoppii loytamaan tilaa omalle elamalleen ja elamanmyonteisyydelle tuoss tehdessaan. Vasta senjalkeen han oppii itseilmaisun tuossa aihepiirissa.
Nama ensimmaiset vaiheet taidossa ovat siis nayttelemisen kaltaisia, ja itseilmaisu on taidossa paljon korkeammalla kuin saman asian naytteleminen, etenkaankeinotekoisen oloinen naytteleminen. Taitavammat osaavat itseilmaisua jo lapsesta pitaen, kun taas taitamattomat korostavat nayttelemisen arvoa asemaa saadakseen ja tekojensa puutteita peittaakseen.

perjantai 10. tammikuuta 2014

Linkkejä

Taiteiden oppimista edistävistä olosuhteista: http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2014/01/taidetta-oppimassa-savolaisuuden-tuella.html

Musiikkipäiväkirjani: näin opit musikaaliseksi, mm. laulamaan ja säveltämään http://musiikkipaivakirja.blogspot.fi
Mm sävellystaidon alkeet, soiva elämänkokemus, kauniisti soiva lauluääni, harmonisesti yhteen soiva kuoro tai bändi, kauniisti soivat soinnut, jotakin soittotaidosta ja musikaalisuuden oppimisesta: katso päivämäärät blogin nimen alla olevasta tekstistä (ei näy mobiililaitteissa kai)

Vesivärimaalauspäiväkirjani ja joitakin huomioita maalaamaan oppimisesta http://akvarelliblogini.blogspot.fi
Maalaamisen oppimisen ohje, hyvä! http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2013/05/koiran-valokuvaus-ja-maalausohje.htm
Vaimon muotokuvan ohje aloittelijoille http://akvarelliblogini.blogspot.fi/2015/10/tiistaina-20-lokakuuta-2015.html

Tanssimaan oppimisesta http://tanssitanssi.blogspot.fi

Onnen tavoittelusta http://happinesstipsblog.blogspot.fi


6th of April 2024    You might be interested in reading the back cover texts of my books of the Christmas gnome/elf skills series, by clicking the headers at https://www.amazon.com/dp/B0BLLS8BWC?binding=kindle_edition&ref_=ast_author_bsi

torstai 6. kesäkuuta 2013

Varo kiinnostusta tarinankerrontaan

Useimmat taiteet opettavat paljon, jos niitä harrastaa. Niistä oppii herkkää tunnelmallista aistirikasta havainnontekoa, joka on objektiivisen ajattelukyvyn, kaikkien taitojen, sosiaalisten taitojen, elämänviisauden ja jopa uskonnosta oppimisen perusta. Positiivisten tunteiden painottaminen auttaa löytämään parhaiten onnistuvia strategioita elämässä, ja samoin auttaa elämänviisauden arvostaminen. Näyttävyyden tavoittelu kohdistaa huomion huippuhetkiin niihin suurimpiin onnistumisiinja niiden onnistuneimpiin puoliin. Ja harmonisen kokonaisuuden tavoittelu avartaa näkökulmaa ja tekee kokonaisuuden toimivuuden keskeiseksi tavoitteeksi, mikä on maailmassa pärjäämisessä olennaista.
Niinpä runot, musiikki, maalaustaide ja tanssin näyttävyys jne. voivat opettaa elämästä paljon hyödyllistä. Mutta tarinankerronta on eri juttu. Siinä keksitään iah vain omasta päästä jotakin ja tuumitaan, oisko tää nyt kiva juttu, mitä jos sen sanois jotenkin näyttävästi...: koko tarinankerronnan opettelu pelkkää puppua, joka ei opeta mitään ytyä maailmasta. Siinä missä muissa taiteissa joutuu sompailemaan elämänmakusia osakokonaisuuksia yhteen elämänviisaasti ja etsimään jotakin syvällisempää ideaa tekemistensä juoneksi, niin tarinankerronta ei kuvaile mitään, ei tuo mitään kriteerioita, joilla teos olisi parempi ja samalla elämänviisaampi, menestystä tuova. Tarinankerronnasta harrastuvalta heikkenee ymmärrys ja tekojen laatu kärsii olennaisesti, mutta esim. havaittua kauniisti kuvailevilla runoilla ei tätä ongelmaa ole lainkaan, vaan ne viisastavat paljon jo ihan vain lukiessa.

tiistai 5. helmikuuta 2013

Varo malleja, joita ei sanele sydän vaan järki

Koulussa nelosen, vitosen ja kutonsen oppilaat ihannoivat koulua ja ovat siihen kovin tyytyväisiä. Niinpä heidän ajattelunsa on kovin koulumaista ja muodollista eikä koskaan kovin suureen laatuun yllä. Seiskan ja kasin oppilaat etsivät ajatteluesikuvansa muualta, missä heidän elämänmakuinen viisautensa ja moneen sopiva tärkeiden asioiden arvostamisensa tuo eväitä elämään laajemmalti ja merkitykselliseltä tuntuvan oman ajattelun. Kympin oppilaat etsivät esikuvansa usein muilta elämän alueilta, esim. urheilusta ja musiikista, eivät vain noiden alojen tähdistä vaan pikemminkin noista toisten alojen tekemisistä, joista saatu oppi on itse sovellettava omakohtaisesti, jotta siitä olisi ajattelun saralla hyötyä.
Vastaavasti joka asiassa kurssit opettavat muutamia teknisluontoisia muun muassa soattavia perusasioita, mutteivät yleensä asian henkeä, saati sitten oman elämänkokemuksen, sydämen äänen ja elämän kaipuiden laatua kohottavaa vaikutusta. Jos liikaa ihannoit jotakin alaa, jäät usein sen oppikirjojen selkeästi opettamien perusasioiden aivottomen toistamisen tasolle. Kun taas jos ihannoit elämänmakuisuutta ja aitoa elämänviisautta, saat tekemistesi hengen ja laadun korotettua paljon yli sen, mitä kaavamaisesti, institutionalisoituneessa muodossa voidaan jokaiselle perässä taapertajalle opettaa. Kyse ei ole lahjojen erosta vaan kiinnittymiskohdan erosta: onko se elämään ja aitoon osaamiseen vai tiettyjen mekaanisten perusasioiden oppimiseen: palikka-aivolle ja tekniselle hepulle vai asioiden sielusta ja aidosta hengestä kiinnostuneelle omakohtaisesti omaan tapaansa osaavalle.

perjantai 11. tammikuuta 2013

Kuka on taiteellinen

Aiemmin luulin, että taiteellisuus on harrastuneisuudesta ja arvoista kiinni sekä synnynnäisitä lahjoista. Mutta lahjoja voi oppia ja taiteellisen näköinen vaikuttaisi olevan se, joka viettää aikaa taidetta tosissaan harrastamalla ja yrittää, ei koulumaisesti vaan omin päin, oman näkemyksen varassa yltää mahdollisimman, hienoon, vaikuttavaan, tunnelmalliseen, elämänviisaaseen maalaukseen, lauluun tms.
Eli koulumaisuus ei käy tienä taiteellisuuteen, vaan olisi omin päin opittava lahjat: ks http://nopeaoppisuus.blogspot.fi . (Lue blogin varhaisimmat lyhyet kirjoitukset Haaveammattiin ja Miten oppia kaikki kerralla sekä Elämänohjeita osiosta kuvan alta kuvaan liittyvä ohje.) Ja pelkät lahjat eivät riitä vaan kyse on tosissaan harrastamisen tulemisesta yhdeksi elämänalueeksi. Taiteellisten yhteistä kommunikoitavaa löytyisi silloin tuon oman harrastamisen tuoman näkemyksen tiimoilta.
Romaanit näyttävät valtavan paljon taide3tta harrastaneilta tai siis taiteen ammattilaisilta. Eläimiä matkimalla voi oppia paljon, samoin elämänviisautta harrastamalla.

perjantai 10. elokuuta 2012

Hyvä oppikirja

Taiteiden oppikirjoissa on monta erinomaista, kunhan ei niitä liian orjallisesti lue vaan pikemminkin panostaa omaan näkemykseen. Peter Gray n Näin piirrät maisemia ja eläimiä näkyi näyttävän mallia virheistä, joita välttää, tavalla, joka kehitti omaa näkemystä: yht'äkkiä luiessani ja yrittäessäni oppia piirtämään paremmin, huomasin oelvanikin kovin taiteellinen vaikka missä, vaikken ollut ennen koskaan ollut, taiteista vain kovin olin pitänyt ja ihaillut etäältä.

tiistai 29. toukokuuta 2012

Taiteen, filosofian ja objektiivisen ajattelun yhteydestä

Mitä kuvata, jotta taideteos samalla olisi objektiivisen ajattelun kannalta täydellinen ja kunnolla ajateltu, hyvälaatuisen filosofisen objektiivisen ajattelun malliesimerkki:
Kokemusellinen maisema tunnelmallisine ilmiöineen, kaikkine tunteineen ja aistivaikutelmineen - nähdyt rakenteet=ajatussisällöt ja ilmiöt, ja tunnelmavaikutelmat hahmottaen. Kukin tunnelma maisemana, joka kuvaa, millainen tuontunnelmainen maailma (tunnelma kuvaa rytmit, rakenteet, elinvoimaisuuden yms. dynamiikan kannalta tärkeät tekijät) ilmiöineen on, mihin se johtaa, mihin kelpaa ja mitkä sen hyödyllisyyden ja kelvollisuuden rajat ovat - millaisia toisenlaiset tunnelmat=linjaukset niiden muodostaminen erilaajuisine kelvollisuusaluemaisemineen ja -rajoineen, miten ne vertautuvat (elämänfilosofinen sekä filosofinen näkökulma kertoo laajemman näkökulman siitä, mihin millainenkin tekeminen johtaa ja mitkä sen käyttökelpoisuuden rajat laajemmassa kontekstissa ovat, kuvaten nuo ilmiöt hyvine ja huonoine puolineen ja niistä seuraavine äyttökelpoisuuksineen ja käyttökelpoisuuden rajoineen) ja mikä on kunkin tyylin=tunnelman=linjauksen rooli maailman kokonaisuudessa. Elämänviisaus=tunteet ja tunneviisaus sekä terveet elämäntavat, hyvät tekemisentavat=tyylit=tunnelmat, kiehtovuus=olennaisuudet=mitä näkökulma korostaa=vaikuttavuus=tunteitakoskettavuus ja näyttävyys, ...

maanantai 30. huhtikuuta 2012

Taiteen arvostus näkemyksellisyytenä vai arvostamattomuus ja mielikuvitus

Jos teet jotakin, mitä et arvosta, teet noin vain lupia kyselemättä ja viimeistelet hiukan mielikuvitusta käyttäen, että kyllähän tämä kelpaa, kyllähän tämä on varsin hieno tuon alan työksi. Jos sitä sitten tuota alaa arvostava katselee aikaansaannostasi, niin hän miettii, miksi on näin tehty, miksi näin paljon mielikuvitusta, millainen tämä näkemys oikein on, kiehtova tavallaan mutta jotenkin ontto. Jos tuota alaa arvostava sitten itse ryhtyy puuhaan, niin usein ryhtyy anteeksipyydellen, että kun minä vain tällainen yritän näin hienoa, yrittää näkemyksellistä tai huolella tehtyä perusjuttua, mutta arasti kuin kunnioituksesta kumarrellen ja anteeksipyydellen eikä itseluottamusta ha halveksuntaa pursuen. Kumpi näistä sitten yleensä eksyy alalle? Se, jolla on itseluottamusta tottakai. Ihan pieleen menee ammatinvalinta kummaltakin silloin. Mutta jos Sinä, joka arvostat jotain alaa, tekisit rohkeasti vain oman näkemyksesi mukaan ja arvostaisit kunnioittavia enemmän kuin tietäväisiä, niin oppisit taitoja ja pääsisit haavealallesi, jolla Sinulla juuri on näkemystä ja noilla alasta piittaamattomuuttaan, arvostamattomuuttaan itsevarmoilla ja alan halveksunnassaan mielikuvitusrikkailla "pah!"-tyypeillä ei.
Katso http://nopeaoppisuus.blogspot.com  (Lue blogin varhaisimmat lyhyet kirjoitukset Haaveammattiin ja Miten oppia kaikki kerralla sekä Elämänohjeita osiosta kuvan alta kuvaan liittyvä ohje.)

Asiateksti kuin musiikki

Ks. http://musicalfactlanguage.blogspot.com/

Suomalaisuus ja musiikki


Väinön kannel: suomalaisuus ja musiikki
Koko ikäni olen ollut kovin järkevä arkijärkiseen suomalaiseen tapaan, jolla selvittää koulunkin ongelmitta. Järki on ollut apunani tunteidenmukaisuudessa, sekä omassa elmässäni että sosiaalisuudessa. Järjen avulla olen ratkonut sen, miten tavoitteeni käytännössä voi toteuttaa. Tunteet puolestaan ovat merkinneet elämäni mittasuhteet ja tuoneet elämänviisauden näkökulman sinnekin, missä alunpitäen oli vain koulu tai työ. Tunteet ovat kertoneet, miten elämänfilosofiset ongelmat ratkoa ja tuoda elintilaa sinne, minne koulutettu järki ei sitä osaa tuoda.
Suomalaiseen jäyhään järkiperäiseen tapaan en ole ollut kovin musikaalinen, mutta olen kokenut musiikin tärkeäksi elämässä ja maailmassa. On tärkeää antaa tilaa tunteille, elämänviisaudelle, toimivalle sosiaalisuudelle, aidolle syvällisyydelle ja vaikutelmien kielelle, johon järkikin perustuu. Tunteidenmukaiset soivat kohdat kertovat onnistuneisuudesta, kun taas lättänät soimattomat kkrrhhhh-äänet kertovat siitä, että pelkkien välineiden varaan rakentaminen on johtanut umpikujaan, on lapsi mennyt pesuveden mukana. Se, mikä soi, on tavoitteenomaista, syvällistä, toimivaa, sisällyksekästä ja onnellistuttavaa, sosiaalisuudessakin kiehtovaa. Se, mikä ei soi, on mennyt pieleen, jäänyt elottomaksi, rasittavan uuvuttomaksi, sisällyksettömäksi, onnettomaksi ja voimattomaksi, usein keskenään ristiriitaiseksi. Musiikin kieli kertoo onnistumisista, tavoitteista. Siellä, missä musiikki soi, pääsee hetken verran beesaamaan paremmilla toimivammilla tekemisentavoilla, näkökulmilla, katsomistavoilla, mielenvireillä, elämäntavoilla jne. Musiikki on kuin kartta oikeaan - kartta jonka luontomme koskettavuuden ja oikeaanosuvuuden perusteella rakentaa.
Musiikkiin saa kosketuksen paitsi kuuntelemalla, myös laulamalla: äänessä onnelliset toimivat kohdat soivat kauniisti, kun taas tunnelmattomat kkrrrhhhmaiset elämäntavan puolet eivät soi: ne kannattaa jättää pois laulusta, joka kumminkin on malli, positiivinen esimerkki muille. Ajattelussa on olennaista tavoittaa maailma sanojen takana. Samoin musiikissa tavoittaa elämänkokemuksen kiehtovuus, sen elinvoimaisuus, musiikin nuottikirjoituksen takaa, kuin nuotti olisi karttamerkki mutta elämänkokemuksen musiikki eli maasto monimutkaisessa rikkaudessaan se ainoa merkityksellinen.
Tunnelmia on synkkiä tummia ja keveitä toiveikkaita vaaleita. Vaaleat sävyt soivat korkeina sävelinä ja tummat matalina, joiden oikeat korkeudet kokemus opettaa. Tunnelmasävyjen vaihtelu elämämme rytmissä luo musiikkimaiseman, josta voimme poimia laulun. Se, mikä elämässä ja maailmassa on merkityksellistä, koskettaa vahvasti tunteina, tunnelmina ja tunteenomaisina vaikutelmina. Se myös soi vahvimmin musiikkina. Juuri siitä on olennaisinta kommunikoida, juuri sitä meidän eniten kuunnella. Ja niin musiikki vaistomaisesti opettaa meidät tekemään. Kauneus kertoo ideaaleista, koskettavuus elämän perusvirrasta ja kiehtovuus toimivimmista näkökulmista: juuri niihin sukeltaminen saa meidät olennaisten kysymysten äärelle ja johdattaa onnistumisiin...

Katso myös http://musiikkipaivakirja.blogspot.com

sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Lemmikkieläinten ja luonnon rakastaminen

Olen tässä ihmetellyt, mistä riippuu, että taiteellisuus joskus luonnistuu ja joskus ei. Mikä on onnistumisen tukena: taiteellisen näköinen ihastus, paikkakunnan kulttuuri, työväenopiston kurssi, hyvä taiteen oppikirja, tietynlainen musiikki tai tietty tapa kuunnella musiikkia, vai mikä? En huomannut, että mikään näistä riittäisi. Sen sijaan lemmikkikoirieni tyylistä ja sosiaalisuudesta pikkulintujen kanssa oppii luontevia elämänviisaita hahmotustapoja, taiteellisia kommunikaatiotapoja ja tunteikkaampaa elämänviisautta painottavaa tyyliä. Koko langanpäästa kiinni saaminen on luonnonrakkauden varassa, sen varassa että uskoo luontokappaleet viisaiksi.

tiistai 27. maaliskuuta 2012

Näin rakennat taitoja

Lue blogini http://nopeaoppisuus.blogspot.com lahjojen ja taitojen oppimisesta. (Lue blogin varhaisimmat lyhyet kirjoitukset Haaveammattiin ja Miten oppia kaikki kerralla sekä Elämänohjeita osiosta kuvan alta kuvaan liittyvä ohje.)
Taiteissa näyttäisi olevan olennaista kokemukseen uppoaminen ja kokemuksen kuvaaminen sen omilla ehdoilla, minkä oppii hitaasti piirre piirteeltä ihan vain tosissaan yrittämällä askel askeleelta, jollei muuten. Tiputa kaavamaisuudet ja ennakkokäsitykset pois, esim. tottumukset kirjoittamisesta piirtäessäsi. ÄLÄ SANALLISTA KOSKAAN MITÄÄN! Kokemuksen kuvaaminen kokemuksellisena kokonaisuutena on ihan eri juttu ja ok!

Tavoita tunteenomaisia ideaalejasi

Kun teet miten kuten, teet helposti tavanomaista kapulakieltä. Kun tavoitat aivan korkeimpia ideaalejasi, olet tunteenomaisella kokemuksellisella kielellä. Ainakin olet jollain lailla elämänmakuinen ja omakohtaisesti tärkeäksi koettujen ilmiöiden kanssa tekemisissä. Siis taiteelisempi. Jos annat ideaalisi sanella kielen, jota käytät, koko ilmaisutapasi, tavallaan rakennat ideaalisi ohjeen mukaan juuri ja tavoitat siis lähimmäs ideaaliasi, mitä osaat päästä. Tuollainen ideaalejaan kohti tavoittaminen, niin ymmärryksessä, teoissa kuin kommunikaatiossakin, on kovin hyödyllistä ja motivoitua. Ja se tekee sinusta taiteelisesti lahjakkaan, jos vain muistat valita sanastosi ideaalin ja kommu7nikaation osuvuuden eikä käytäntöjen mukaan.

Uppoa kokemukseen!

Meillä on havaintokykymme, jotta ymmärtäisimme elämää, maailmaa ja sosiaalisia suhteitamme. Havaintokyvyn käyttäminen täydesti, kaikkine piirteineen ja kaikkine nyansseineen, parantaa taitoamme, ymmärrystämme, sosiaalisia taityojamme, kommunikaatiokykyämme ja erityisesti syventää elämämme laatua, onnea! Elämänviisauttamme.

Sanasto tavoitteen mukaan

Palikkajärki on kielenkäytöltään uarutuneen kapulakielistä, mikä rajoitaa ymmärryksen ulkoa luettuihin uomiin ja vie pois tilan tilanteenmukaisten ilmaisujen ja sitä kautta tilanteeseen sopeuttavien havaintojen käytöltä.
Jos et valitse ilmaisujasi kaavan mukaan, vaan sallit millaiset ilmaisut vain koko elämänkokemuksesi piiristä, kaikenlaiset viittaukset erilaisiin kokemuksiin, elämän ilmiöihin, elämäntapoihin, eri arvojen mukaisiin tekemisentapoihin, tyyleihin, meininkeihin, aistimuksiin, tuntemuksiin jne., niin olet paljon taiteellisempi, luovempi, objektiivisuudessasi uskollinen todellisuudelle niin kuin oikeasti ajattelussa kuuluisikin olla, olet parempi kommunikoimaan, opettamaan,kykenet vietimään myös eläm'nviisautta ja tekemisentapoja, jotka ovat lahjakkuuden ja taidon pohja, erilaisia näkökulmia maailmaan ja niihin pohjautuvaa ymmärrystä ja taitoja,... Olet objektiivisempi ja taiteelisempi yhtä aikaa!

Oma näkemys

Kun suomenkielinen suomalainen ihailee taidetta, on hänellä mielessään monta näkemyksen palasta siitä, mikä tuossa laulussa, runossa, kuvassa tms. on hienoa ja mitä hän myös muuta kaipaa taiteelta, miksi hän sitä arvostaa. Samalla mieleen nousee kysymys: "Miksi taiteilija on tehnyt juuri noin? Mistä johtuvat taiteen mielivaltaisuudet? Olenko huonompi, kun minun näkemyksestäni ne puuttuvat? Olen realisti, kaipaan elämänviisautta, joka kantaa elämäni uusille paremmille urille, tuntevammaksi ja onnelliseksi. En ole noin mielikuvitusrikas, tarkoittaako se, etten ole taiteellinen?" Jos sinulta kysyisi: "Mikä on elämässä tärkeää?", olisi sinulla selkeitä näkemyksellisiä syvällisesti mietittyjä vastauksia, edes jotakin sentapaista. Sellaista olisi taiteesikin. Jos sinulta kysyisi jostakin, mistä et tiedä etkä osaa mitään, niin jos vcastaisit, täytyisi sinun turvautua mielikuvitukseen ja voisit keksiä hienojakin satuja, esim. vastauksena kysymykseen: "Millaiset olisivcat Equadorin presidentin häät? Maalaa kuva!" ja tyylikäs ollaksesi höystäisit heittosi elämänviisauden kappaleilla ym. kivalla. Kuitenkin voisit yltää johonkin paljon enempään niissä asioissa, joita ymmärrät, arvostat, joista sinulla on kokemusta, aitoa elämänviisautta ja syvällistä näkemystä. Sinun on vain sallittava elämänviisautesi sanella tekemisentapasi, sillä käytännöt ovat usein syntyneet tyhmimpien mukana raahaamiseksi ja oma näkemys nostaa korkeampiin sfääreihin. Se, että suomalaisella on omaa näkemystä, ei merkitse elämänmakuisen viisauden korvcaamista nelosen oppilaan teknisellä teoreettiisuudella tai teknologiasta ihastuneen suorilla viivoilla ja ruutumuodoilla. Suomalaisen omakohtainen näkemys, hänen ajattelutaitonsa, ei tee ajattelusta hankalampaa työtä, joka kävelisi rasittavuutensa vuoksi taideteosyritelmien hengen yli, vaan suomalaisen omakohtainen ymmärrys raivaa tilaa kokemuksellisuudelle ja elämänmakuiselle elämänmyönteiselle tunteikkaalle elämänviisaudelle.